5-KIELINEN KANTELE ANTTI RANTOSEN TYYLIIN
Miksi soittaa 5-kielistä kannelta Rantosen tyyliin? Antti Rantonen yhdisti soinnut ja näppäilyn tehokkaasti, käyttäen hyväksi sointujen otteista irtoavia sammuttavia sormia näppäämällä ääntä samalla. Samalla hän minimoi sormien eksymisriskiä otteillaan. Pidämme Martti Pokelaa (myös syntynyt Haapavedellä) Rantosen periaatteen jatkajana, joka etsii sekä monipuolisia sointiväriä että järkeviä lähestymistapoja kanteleensoittoon.
5-kielinen kantele tavallisesti viritetään:
duurissa: 1 - - - - - - - d1 - - do TAI mollissa: (la)
2 - - - - - e1 - - re (ti)
3 - - - - f#1 - -mi f1 (do)
4 - - - g1 - - fa (re)
5 - -a1 - so (mi)
Matalampi vire soi yleensä rumemmin ja f1-c2-viritys saattaa katkoa kieliä, kanteleesta riippuen.
Kuinka luen tämän sivun otteita ja nuotteja? Jos olet koskaan käyttänyt kitaran tabulatuuria, tekniikka on sinulle jo tuttu! Tämä sivu on kirjoitettu 5-kieliselle kanteleelle tabulatuurilla. Viivat merkitsevät kanteleen kieliä samassa järjestyksessä kuin kanteleessa edessäsi (lyhyin kieli on lähin). Soittokappaleessa edetään aikajärjestyksessä vasemmalta oikealle. Voit myös harjoitella viivoilla ruutua vasten (en suosittele) tai vielä paremmin paperilla!
| Vihreä nuoli näyttää oikean etusormen soittosuuntaa, kun sammuttavat sormet ovat paikallaan.
\/
Siis: punaiset merkit ovat hiljaisia kieliä. Koska kosketat niitä erittäin kevyesti, ne eivät värise.
vihreät merkit ovat liikkeitä. Niillä merkitään näppäily- ja sointujen vetämisliikkeet.
Muut numerot ovat näppäiltävien kielten numeroita, katso oikeat sormet seuraavasta kuvasta.
SORMIEN NÄPPÄILYJÄRJESTYS
Nosta sormesi ilmaan samalla tavalla, kuin kana noukkii jyviä!
(Tämän ohje koskee yleensä vain pienkanteleita)
- - - - - - - - - - - - - 1 - oikea etu - -
- vasen nimetön - 2 - - - - - - - - -
- vasen keski - 3 - - - - - - - - -
- vasen etu - 4 - - - - - - - - -
- - - - - - - 5 - oikea etu - -
Kun olet oppinut näppäilemään voit soittaa ensi työksi SATU MENI SAUNAAN:
- 1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 - - 1 - -
- - - - 2 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -2 - - - - - - - -
- - - - - - - 3 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3 - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - 4 - - - - - - - - - - - - - - - - -4 - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - 5 - - - - -5 - - - - -5 - - - - - - - - - - - - - - - -
Sa - tu me - ni sau - naan, pis - ti lau - kun nau - laan.
ja sitten AATAMIN JA EEVAN VALSSI
I-sointu Oikea etusormi saa kanteleen soimaan vetoliikkeellä itseäsi kohti ja koskettaa kaikkia kieliä vuorollaan.

Pisin kieli soi ensimmäisenä. Toinen ja neljäs kieli eivät soi koska ne ovat dempattu. (Vasemman käden sormet koskettavat ruksattuja kieliä vain sen verran, etteivät ne pysty värisemään. Toimenpiteellä estät sointuun kuulumattomien kielten ääntä.) Ainoastaan reunakielet ja keskikieli soivat, näin muodostuu kolmisointu perusmuodossaan.
V-sointu

Näiden ohjeiden avulla voit sitten soittaa AATAMIN JA EEVAN VALSSIA aivan eri tavalla, esimerkiksi monesti voit korvata viitoskielen näppäilyä sulkusoinnuilla. Huomautus: nämä opetuskappaleet on sovitettu siten, että pääset mukaan sekatyyliin. Kansanmusiikkiin kuuluu kuitenkin muuntelu, joten voit toteuttaa nämä kappaleet myös toisin, kun olet omaksunut tyylin periaatteet.
Nämä tiedot riittävät ensimmäisen kappaleen, Aatamin ja Eevan valssin, oppimiseen. Myöhemmin voit muuntaa kappaleen omaksesi muuttamalla rytmejä, nuotteja, harmonioita ja sointivärejä.